Kun ihminen kuolee, hänen jäämistönsä eli kuolinpesä pitää lain mukaan luetteloida ja kirjata perukirjaan. Tämä omaisuuden luettelointi tapahtuu perunkirjoitustilaisuudessa. Perunkirjoitus toimitetaan normaalioloissa kolmen kuukauden sisällä vainajan kuolemasta. Ennen perunkirjoitusta vainajan virkatodistukset on kerättävä, sukupuu on tutkittava ja kaikille kuolinpesän osakkaille on toimitettava kutsu tilaisuuteen.

Toimintajärjestys

Kaikkein aikaa vievin osuus on usein virkatodistusten hankkiminen kaikilta niiltä paikkakunnilta, joilla vainaja on asunut. Virkatodistus tulee hankkia myös jokaiselta kuolinpesän osakkaalta. Näitä ovat vainajan lapset ja lastenlapset eli perilliset, vainajan leski sekä ne henkilöt, joille vainaja on testamentannut jotakin.

Kuolinpesä valitsee kaksi uskottua miestä hoitamaan kuolinpesän omaisuuden luetteloinnin ja arvottamaan sen varat. Laissa ei ole erityisvaatimuksia liittyen uskottujen miesten koulutukseen tai kokemukseen, mutta kovin ammattitaidottomat tai kokemattomat henkilöt saattavat tuntea epävarmuutta tehtävän hoitamisessa, mikä voi aiheuttaa epäselvyyttä esimerkiksi myöhemmin maksettavissa perintöveroissa. Suuremman omaisuuden ollessa kyseessä voi olla viisasta, että kuolinpesän osakkaat valitsevat uskotuiksi miehiksi ammattitaitoiset henkilöt.

Kun kuolinpesän omaisuus on luetteloitu, varat arvotettu ja kaikki virkatodistukset kasassa, voidaan pitää lain vaatima perunkirjoitustilaisuus. Tästä tilaisuudesta laaditaan perukirja, joka tiivistetysti ilmaistuna on luettelo vainajan varoista ja veloista. On tärkeää että kuolinpesän tiedot on kerätty kaikkialta eli pankeista, vakuutusyhtiöistä ja viranomaisilta. Perukirjassa tulee myös olla merkintä mahdollisista ennakkoperinnöistä ja vakuutuskorvauksista. Perukirja toimitetaan veroviranomaiselle, koska omaisuudesta tulee maksaa sen arvon mukaisesti perintöveroa. Näin ollen perukirja toimii samalla ikään kuin vainajan veroilmoituksena. Perukirjasta selviävät myös kaikki kuolinpesän osakkaat eli perilliset ja mahdolliset testamentin saajat. Perinnönjako voidaan haluttaessa suorittaa heti perukirjan laatimisen jälkeen.

Kuolinpesän jakaminen eli perinnönjako

Vainajan omaisuus jaetaan perinnönjaossa. Omaisuus voidaan myös jättää jakamatta, jolloin omaisuus pysyy koko kuolinpesän hallussa. On kuitenkin suositeltavaa, että omaisuus jaetaan heti, sillä pitkittyessään perinnönjako mutkistuu, koska perillisiä tulee koko ajan lisää.

Suomessa perinnöstä puolet eli lakiosa siirtyy vainajan lapsille eli rintaperillisille. Leskeksi jäänyt puoliso saa avio-oikeuden määräämän osuuden menehtyneen puolison omaisuudesta. Perinnönjaossa saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa. Sen suuruus riippuu sukulaisuussuhteesta ja omaisuuden arvosta.

Kaiken kaikkiaan perunkirjoitus ja perinnönjako ovat usein vaativia toimittaa ja siksi on suositeltavaa, että näissä käännytään asiantuntijoiden puoleen. Asiantuntija-apu rauhoittaa tunnekuohujen keskellä.
Asianajopalvelut ja perunkirjoitus ja meiltä: Asianajotoimisto Tapio Mäkelä Oy.